Vuoden 2026 alussa astuu voimaan merkittävä muutos, joka koskee kaikkia taloyhtiöitä ja vuokratalojen omistajia: vastuu palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta siirtyy asukkailta rakennusten omistajille. Muutos on osa pelastuslakiin tehtyjä uudistuksia, ja taustalla on tavoite varmistaa, että jokaisessa kodissa on toimiva palovaroitin ja että niitä on riittävästi.
Kahden vuoden siirtymäaika on ollut taloyhtiöille hyvä mahdollisuus kartoittaa asunnoissa olevat palovaroittimet ja suunnitella tarvittavat toimenpiteet. Suurin osa yhtiöistä onkin ehtinyt hyvin matkaan, mutta osassa työt ovat yhä kesken tai alkamassa vasta nyt. Joissakin kohteissa palovaroittimia asennetaan parhaillaan kiireellisesti, jotta määräaika ei pääse yllättämään.
Sisäministeriön yli-insinööri Jaana Rajakon mukaan alan toimijat ovat tukeneet taloyhtiöitä esimerkillisesti.
“Jos toimenpiteet ovat kokonaan aloittamatta, nyt on viimeiset hetket tarttua toimeen! Sekä Kiinteistöliitto että SPEK ovat tuottaneet runsaasti ohjeita ja neuvontaa muuttuneista vastuista,” Rajakko muistuttaa.
Miten monta palovaroitinta kotiin tarvitaan?
Uusi palovaroitinasetus (300/2025) määrittää selkeästi vähimmäismäärät:
• yksi palovaroitin jokaista kerrosta tai tasoa kohti,
• ja vähintään yksi alkavaa 60 m² kohden.
Asukkaat voivat halutessaan käyttää myös omia lisälaitteita, kuten älypalovaroittimia tai varoittimiin liitettäviä hälytysjärjestelmiä.
Asetus täsmentää myös asennustavan: palovaroittimet kiinnitetään huoneen kattoon, vähintään 50 cm päähän seinistä. Asetus tulee voimaan yhtä aikaa vastuun siirtymisen kanssa, 1.1.2026.
Vastuu omistajalle ja asukkaalle velvollisuus ilmoittaa vioista
Kun taloyhtiö vastaa varoittimista, sen vastuulle kuuluu myös huolto ja laitteiden toimintakunnon varmistaminen. Asukkaan rooli ei kuitenkaan häviä kokonaan. Asukkaan tehtävänä on ilmoittaa taloyhtiölle tai vuokranantajalle heti, jos palovaroitin alkaa piipata, vioittuu tai paristo on tyhjentynyt.
Pelastuslaitokset tukevat muutosta ensisijaisesti neuvonnan ja ohjauksen avulla, mutta tarvittaessa käytössä ovat myös palotarkastukset.
Miksi muutos tehdään?
Palovaroittimet ovat olleet pakollisia asunnoissa jo yli neljännesvuosisadan, mutta käytännössä niiden toiminnassa on ollut merkittäviä puutteita. Monesta asunnosta puuttui palovaroitin kokonaan, tai ne olivat vanhentuneita, väärin asennettuja tai muuten toimimattomia. Kun vastuu on jatkossa taloyhtiöllä, tavoitteena on varmistaa, että laitteet ovat kunnossa ja määräykset toteutuvat tasapuolisesti kaikissa asumismuodoissa.
Sisäministeriö seuraa uudistuksen vaikutuksia ja toteutumista tulevina vuosina.
Hyvä tilaisuus turvaurakointialalle, sillä palveluja tarvitaan nyt ja jatkossa
Monet alan toimijat ovat jo tarttuneet tilaisuuteen ja tarjonneet taloyhtiöille kokonaispalveluja kartoittamisesta asennuksiin ja huoltoon. Siitä huolimatta markkinassa on yhä selvästi kysyntää ja nyt alkaa olla viimeiset hetket niille yrityksille, jotka eivät ole vielä lähestyneet taloyhtiöitä.
Siirtymäajan päättyessä taloyhtiöt tarvitsevat nopeasti luotettavia kumppaneita, jotka pystyvät varmistamaan palovaroittimien vaatimustenmukaisuuden ennen määräajan umpeutumista. Monet yhtiöt tarkastelevat samalla koko paloturvallisuuttaan laajemmin ja arvioivat, pitäisikö varoittimien rinnalle hankkia myös kehittyneempiä ratkaisuja.
Tämä on erinomainen tilaisuus tuoda esiin paloilmoitinjärjestelmiä, automatisoituja hälytysratkaisuja sekä langattomia ja langallisia kokonaisuuksia. Kun vastuu keskitetään rakennuksen omistajalle, myös kiinnostus huoltosopimuksiin ja jatkuvaan valvontaan kasvaa.
Muutoksesta on juuri uutisoitu laajasti mediassa, joten monet taloyhtiöt tarvinnevat tällä hetkellä kumppaneita, jotka voivat hoitaa koko paketin kartoittamisesta asennukseen, dokumentointiin ja pitkäaikaiseen ylläpitoon. Niille jäsenyrityksille, jotka eivät ole vielä tarjonneet palveluitaan, nyt on erinomainen ja ajankohtainen hetki toimia.
Lue myös
Kyberturvallisuuslaki muuttaa myös turvasuojausalaa
NIS2-direktiivi on nyt virallisesti osa Suomen lainsäädäntöä. 8.4.2025 voimaan tullut kyberturvallisuuslaki muuttaa koko turvallisuusalan toimintaympäristöä, tämä koskee myös turvasuojausalaa, jonka rooli yhteiskunnan kriittisessä infrastruktuurissa korostuu vuosi vuodelta. Lain ydinviesti on selvä: riskienhallinnan laiminlyönti voi jatkossa johtaa merkittäviin seuraamuksiin, pahimmassa tapauksessa suuriin sakkoihin, liiketoiminnan keskeytyksiin tai rajoituksiin toimia johtotehtävissä. Uutta on myös johdon vastuu. Toimivalle johdolle asetettu huolellisuusvelvoite edellyttää, että kyberturvallisuus on aidosti osa yrityksen strategista johtamista. Jos velvoitteita laiminlyödään ja tästä aiheutuu taloudellista vahinkoa, johdon edustajat voivat joutua henkilökohtaiseen korvausvastuuseen. Kyberturvallisuus on jatkossa johtamiskysymys, joka kuuluu hallituksen pöydälle samalla painoarvolla kuin talous ja toiminnan jatkuvuus.
Katsaus vuoteen 2025
Kun vuosi 2025 lähestyy loppuaan, on hyvä pysähtyä tarkastelemaan kuluneen vuoden saavutuksia ja suunnata katse samalla jo tulevaan. Turvaurakoitsijat ry:n vuosi on ollut poikkeuksellisen aktiivinen: näkyvyyttä on lisätty, uusia avauksia on tehty ja jäsenistön arkea tukevia ratkaisuja on viety eteenpäin tiiviissä yhteistyössä.
Tilauskoulutus ajaa turva-alan ahtaalle
Yksityinen turva-ala on kriisin partaalla. Valtion suunnittelemat uudistukset voivat romahduttaa lakisääteisen koulutuksen saatavuuden – ja viedä yrityksiltä toimintaedellytykset.