Tilauskoulutus ajaa turva-alan ahtaalle
Yksityinen turva-ala on kriisin partaalla. Valtion suunnittelemat uudistukset voivat romahduttaa lakisääteisen koulutuksen saatavuuden – ja viedä yrityksiltä toimintaedellytykset.
Vuodenvaihteessa on tarkoitus poistaa valtionosuusrahoitteinen henkilöstökoulutus ja korvata se tilauskoulutuksella. Mallissa yritykset voisivat tilata tarvitsemansa koulutuksen itse. Ajatus kuulostaa ensi kuulemalta houkuttelevalta: se antaisi vapautta ja mahdollisuuden räätälöidä koulutusta ammatillisen koulutuksen säädösten puitteissa. Vapaus kuitenkin maksaa liikaa.
Tilauskoulutuksen kustannukset näyttävät jäävän kokonaan yritysten maksettaviksi ja nousevan nopeasti kohtuuttomiksi. Yhden vastaavan hoitajan koulutus voi jatkossa maksaa yritykselle vähintään 7400 euroa – summa, joka monelle pienelle toimijalle on yksinkertaisesti mahdoton. Kun koulutusta ei pystytä toteuttamaan, vaarantuu koko alan osaamisen kehittäminen ja yritysten mahdollisuus toimia elinkeinoluvan mukaisesti.
Lain (LYTP) mukaan jokaisessa turva-alan yrityksessä on oltava vähintään yksi vastaava hoitaja. Hänellä tulee olla suoritettuna turvallisuusvalvojan tai lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto. Kyse ei ole paperinpyörityksestä: ilman pätevyyden suorittanutta vastaavaa hoitajaa yritys menettää elinkeinolupansa.
Ongelma syvenee, koska Suomessa ei ole lukitus- ja turvajärjestelmäasentajille peruskoulutusta. Alan osaaminen rakentuu ammatillisten tutkintojen ja perinteisen mestari–kisälli-mallin varaan. Turvaurakoitsijat ry:n jäsenyrityksissä noin 60 prosenttia henkilöstöstä on suorittanut ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Kun nämä työntekijät eläköityvät tai siirtyvät muihin tehtäviin, tarvitaan uusia osaajia tilalle. Tutkinnot eivät vain tuo uusia osaajia alalle – ne pitävät myös nykyiset työntekijät motivoituneina ja koko alan elinvoimaisena.
Tilanne vaikeutuu entisestään, sillä valtio on vähentänyt kouluttajan saamaa valtionosuutta toisen tutkinnon suorittavilta. Tämä tekee oppilaitoksille vähemmän kannattavaksi kouluttaa henkilöitä, joilla on jo aiempi tutkinto – vaikka juuri heistä moni hakeutuu turva-alalle.
Turvaurakoitsijat ry haluaa nostaa nämä epäkohdat esiin, jotta koulutusmalleja ja niiden rahoitusta voitaisiin vielä kehittää yhteistyössä. Vain näin voidaan varmistaa, että Suomi säilyttää huoltovarmuutensa ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden – ja että yksityiset turva-alan yritykset voivat jatkossakin toimia lain edellyttämällä tavalla.
Lue myös
Vastuullamme on turvata Suomen toimintakykyä häiriötilanteissa
Turvallisuusympäristömme muuttuu jatkuvasti haasteellisemmaksi: erityisesti kriittisen infran suojaamisen sekä maa- ja vesialueiden ja ilmatilan valvonnan merkitys on korostunut Euroopan heikentyneen turvallisuustilanteen myötä. Yritykset ja organisaatiot seuraavat oman kriittisen infrastruktuurinsa turvatasoa aiempaa aktiivisemmin, mutta turvattavaa yhteiskunnassamme vielä riittää.
Verkkohuijaukset kehittyvät – yritysten varautuminen korostuu entisestään
Yrityksiin kohdistuvat verkkohuijaukset ovat muuttuneet aiempaa ammattimaisemmiksi, pitkäjänteisemmiksi ja uskottavammiksi. Erityisesti tekoälyn kehittyminen on nostanut huijausten laatua uudelle tasolle.
Kesä antaa luvan uskoa parempaan
Turvallisuusalan näkökulmasta tulevaisuudessa on paljon mahdollisuuksia. Huoltovarmuus, kriittinen infrastruktuuri, datakeskukset, puolustusteollisuuden investoinnit, digitalisaatio ja turvallisuuden kasvava merkitys yhteiskunnassa luovat uusia tarpeita ja uusia markkinoita. Samalla teknologian kehitys haastaa meitä kaikkia pitämään osaamisemme ajan tasalla.