Tilauskoulutus ajaa turva-alan ahtaalle
Yksityinen turva-ala on kriisin partaalla. Valtion suunnittelemat uudistukset voivat romahduttaa lakisääteisen koulutuksen saatavuuden – ja viedä yrityksiltä toimintaedellytykset.
Vuodenvaihteessa on tarkoitus poistaa valtionosuusrahoitteinen henkilöstökoulutus ja korvata se tilauskoulutuksella. Mallissa yritykset voisivat tilata tarvitsemansa koulutuksen itse. Ajatus kuulostaa ensi kuulemalta houkuttelevalta: se antaisi vapautta ja mahdollisuuden räätälöidä koulutusta ammatillisen koulutuksen säädösten puitteissa. Vapaus kuitenkin maksaa liikaa.
Tilauskoulutuksen kustannukset näyttävät jäävän kokonaan yritysten maksettaviksi ja nousevan nopeasti kohtuuttomiksi. Yhden vastaavan hoitajan koulutus voi jatkossa maksaa yritykselle vähintään 7400 euroa – summa, joka monelle pienelle toimijalle on yksinkertaisesti mahdoton. Kun koulutusta ei pystytä toteuttamaan, vaarantuu koko alan osaamisen kehittäminen ja yritysten mahdollisuus toimia elinkeinoluvan mukaisesti.
Lain (LYTP) mukaan jokaisessa turva-alan yrityksessä on oltava vähintään yksi vastaava hoitaja. Hänellä tulee olla suoritettuna turvallisuusvalvojan tai lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto. Kyse ei ole paperinpyörityksestä: ilman pätevyyden suorittanutta vastaavaa hoitajaa yritys menettää elinkeinolupansa.
Ongelma syvenee, koska Suomessa ei ole lukitus- ja turvajärjestelmäasentajille peruskoulutusta. Alan osaaminen rakentuu ammatillisten tutkintojen ja perinteisen mestari–kisälli-mallin varaan. Turvaurakoitsijat ry:n jäsenyrityksissä noin 60 prosenttia henkilöstöstä on suorittanut ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Kun nämä työntekijät eläköityvät tai siirtyvät muihin tehtäviin, tarvitaan uusia osaajia tilalle. Tutkinnot eivät vain tuo uusia osaajia alalle – ne pitävät myös nykyiset työntekijät motivoituneina ja koko alan elinvoimaisena.
Tilanne vaikeutuu entisestään, sillä valtio on vähentänyt kouluttajan saamaa valtionosuutta toisen tutkinnon suorittavilta. Tämä tekee oppilaitoksille vähemmän kannattavaksi kouluttaa henkilöitä, joilla on jo aiempi tutkinto – vaikka juuri heistä moni hakeutuu turva-alalle.
Turvaurakoitsijat ry haluaa nostaa nämä epäkohdat esiin, jotta koulutusmalleja ja niiden rahoitusta voitaisiin vielä kehittää yhteistyössä. Vain näin voidaan varmistaa, että Suomi säilyttää huoltovarmuutensa ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden – ja että yksityiset turva-alan yritykset voivat jatkossakin toimia lain edellyttämällä tavalla.
Lue myös
Vastuu palovaroittimista nyt taloyhtiöillä
Vuoden 2026 alussa astuu voimaan merkittävä muutos, joka koskee kaikkia taloyhtiöitä ja vuokratalojen omistajia: vastuu palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta siirtyy asukkailta rakennusten omistajille. Muutos on osa pelastuslakiin tehtyjä uudistuksia, ja taustalla on tavoite varmistaa, että jokaisessa kodissa on toimiva palovaroitin ja että niitä on riittävästi.
Kyberturvallisuuslaki muuttaa myös turvasuojausalaa
NIS2-direktiivi on nyt virallisesti osa Suomen lainsäädäntöä. 8.4.2025 voimaan tullut kyberturvallisuuslaki muuttaa koko turvallisuusalan toimintaympäristöä, tämä koskee myös turvasuojausalaa, jonka rooli yhteiskunnan kriittisessä infrastruktuurissa korostuu vuosi vuodelta. Lain ydinviesti on selvä: riskienhallinnan laiminlyönti voi jatkossa johtaa merkittäviin seuraamuksiin, pahimmassa tapauksessa suuriin sakkoihin, liiketoiminnan keskeytyksiin tai rajoituksiin toimia johtotehtävissä. Uutta on myös johdon vastuu. Toimivalle johdolle asetettu huolellisuusvelvoite edellyttää, että kyberturvallisuus on aidosti osa yrityksen strategista johtamista. Jos velvoitteita laiminlyödään ja tästä aiheutuu taloudellista vahinkoa, johdon edustajat voivat joutua henkilökohtaiseen korvausvastuuseen. Kyberturvallisuus on jatkossa johtamiskysymys, joka kuuluu hallituksen pöydälle samalla painoarvolla kuin talous ja toiminnan jatkuvuus.
Katsaus vuoteen 2025
Kun vuosi 2025 lähestyy loppuaan, on hyvä pysähtyä tarkastelemaan kuluneen vuoden saavutuksia ja suunnata katse samalla jo tulevaan. Turvaurakoitsijat ry:n vuosi on ollut poikkeuksellisen aktiivinen: näkyvyyttä on lisätty, uusia avauksia on tehty ja jäsenistön arkea tukevia ratkaisuja on viety eteenpäin tiiviissä yhteistyössä.