Vuoden 2026 alussa astuu voimaan merkittävä muutos, joka koskee kaikkia taloyhtiöitä ja vuokratalojen omistajia: vastuu palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta siirtyy asukkailta rakennusten omistajille. Muutos on osa pelastuslakiin tehtyjä uudistuksia, ja taustalla on tavoite varmistaa, että jokaisessa kodissa on toimiva palovaroitin ja että niitä on riittävästi.
Kahden vuoden siirtymäaika on ollut taloyhtiöille hyvä mahdollisuus kartoittaa asunnoissa olevat palovaroittimet ja suunnitella tarvittavat toimenpiteet. Suurin osa yhtiöistä onkin ehtinyt hyvin matkaan, mutta osassa työt ovat yhä kesken tai alkamassa vasta nyt. Joissakin kohteissa palovaroittimia asennetaan parhaillaan kiireellisesti, jotta määräaika ei pääse yllättämään.
Sisäministeriön yli-insinööri Jaana Rajakon mukaan alan toimijat ovat tukeneet taloyhtiöitä esimerkillisesti.
“Jos toimenpiteet ovat kokonaan aloittamatta, nyt on viimeiset hetket tarttua toimeen! Sekä Kiinteistöliitto että SPEK ovat tuottaneet runsaasti ohjeita ja neuvontaa muuttuneista vastuista,” Rajakko muistuttaa.
Miten monta palovaroitinta kotiin tarvitaan?
Uusi palovaroitinasetus (300/2025) määrittää selkeästi vähimmäismäärät:
• yksi palovaroitin jokaista kerrosta tai tasoa kohti,
• ja vähintään yksi alkavaa 60 m² kohden.
Asukkaat voivat halutessaan käyttää myös omia lisälaitteita, kuten älypalovaroittimia tai varoittimiin liitettäviä hälytysjärjestelmiä.
Asetus täsmentää myös asennustavan: palovaroittimet kiinnitetään huoneen kattoon, vähintään 50 cm päähän seinistä. Asetus tulee voimaan yhtä aikaa vastuun siirtymisen kanssa, 1.1.2026.
Vastuu omistajalle ja asukkaalle velvollisuus ilmoittaa vioista
Kun taloyhtiö vastaa varoittimista, sen vastuulle kuuluu myös huolto ja laitteiden toimintakunnon varmistaminen. Asukkaan rooli ei kuitenkaan häviä kokonaan. Asukkaan tehtävänä on ilmoittaa taloyhtiölle tai vuokranantajalle heti, jos palovaroitin alkaa piipata, vioittuu tai paristo on tyhjentynyt.
Pelastuslaitokset tukevat muutosta ensisijaisesti neuvonnan ja ohjauksen avulla, mutta tarvittaessa käytössä ovat myös palotarkastukset.
Miksi muutos tehdään?
Palovaroittimet ovat olleet pakollisia asunnoissa jo yli neljännesvuosisadan, mutta käytännössä niiden toiminnassa on ollut merkittäviä puutteita. Monesta asunnosta puuttui palovaroitin kokonaan, tai ne olivat vanhentuneita, väärin asennettuja tai muuten toimimattomia. Kun vastuu on jatkossa taloyhtiöllä, tavoitteena on varmistaa, että laitteet ovat kunnossa ja määräykset toteutuvat tasapuolisesti kaikissa asumismuodoissa.
Sisäministeriö seuraa uudistuksen vaikutuksia ja toteutumista tulevina vuosina.
Hyvä tilaisuus turvaurakointialalle, sillä palveluja tarvitaan nyt ja jatkossa
Monet alan toimijat ovat jo tarttuneet tilaisuuteen ja tarjonneet taloyhtiöille kokonaispalveluja kartoittamisesta asennuksiin ja huoltoon. Siitä huolimatta markkinassa on yhä selvästi kysyntää ja nyt alkaa olla viimeiset hetket niille yrityksille, jotka eivät ole vielä lähestyneet taloyhtiöitä.
Siirtymäajan päättyessä taloyhtiöt tarvitsevat nopeasti luotettavia kumppaneita, jotka pystyvät varmistamaan palovaroittimien vaatimustenmukaisuuden ennen määräajan umpeutumista. Monet yhtiöt tarkastelevat samalla koko paloturvallisuuttaan laajemmin ja arvioivat, pitäisikö varoittimien rinnalle hankkia myös kehittyneempiä ratkaisuja.
Tämä on erinomainen tilaisuus tuoda esiin paloilmoitinjärjestelmiä, automatisoituja hälytysratkaisuja sekä langattomia ja langallisia kokonaisuuksia. Kun vastuu keskitetään rakennuksen omistajalle, myös kiinnostus huoltosopimuksiin ja jatkuvaan valvontaan kasvaa.
Muutoksesta on juuri uutisoitu laajasti mediassa, joten monet taloyhtiöt tarvinnevat tällä hetkellä kumppaneita, jotka voivat hoitaa koko paketin kartoittamisesta asennukseen, dokumentointiin ja pitkäaikaiseen ylläpitoon. Niille jäsenyrityksille, jotka eivät ole vielä tarjonneet palveluitaan, nyt on erinomainen ja ajankohtainen hetki toimia.
Lue myös
Vastuullamme on turvata Suomen toimintakykyä häiriötilanteissa
Turvallisuusympäristömme muuttuu jatkuvasti haasteellisemmaksi: erityisesti kriittisen infran suojaamisen sekä maa- ja vesialueiden ja ilmatilan valvonnan merkitys on korostunut Euroopan heikentyneen turvallisuustilanteen myötä. Yritykset ja organisaatiot seuraavat oman kriittisen infrastruktuurinsa turvatasoa aiempaa aktiivisemmin, mutta turvattavaa yhteiskunnassamme vielä riittää.
Verkkohuijaukset kehittyvät – yritysten varautuminen korostuu entisestään
Yrityksiin kohdistuvat verkkohuijaukset ovat muuttuneet aiempaa ammattimaisemmiksi, pitkäjänteisemmiksi ja uskottavammiksi. Erityisesti tekoälyn kehittyminen on nostanut huijausten laatua uudelle tasolle.
Kesä antaa luvan uskoa parempaan
Turvallisuusalan näkökulmasta tulevaisuudessa on paljon mahdollisuuksia. Huoltovarmuus, kriittinen infrastruktuuri, datakeskukset, puolustusteollisuuden investoinnit, digitalisaatio ja turvallisuuden kasvava merkitys yhteiskunnassa luovat uusia tarpeita ja uusia markkinoita. Samalla teknologian kehitys haastaa meitä kaikkia pitämään osaamisemme ajan tasalla.