Yritysten digitaaliset toiminnot ovat yhä riippuvaisempia erilaisista järjestelmistä ja verkkopalveluista. Häiriö tai hyökkäys voi hetkessä pysäyttää asiakaspalvelun, keskeyttää toiminnan tai johtaa tietovuotoon, pahimmillaan koko liiketoiminnan lamaantumiseen.

Tätä on nykyhetken tietoturvamaailma. Hyökkäykset ovat entistä ammattimaisempia ja järjestelmällisempiä, eikä kohteeksi joutuminen riipu toimialasta tai yrityksen koosta. Kyse ei ole enää yksittäisistä hakkereista, vaan järjestäytyneistä rikollisverkostoista, jotka etsivät heikkouksia tietoturvassa ja myyvät näistä tietoa eteenpäin.

Riski ei kuitenkaan aina tule ulkoa. Yhtä lailla uhkana voi olla inhimillinen virhe, esimerkiksi epäonnistunut päivitys, puuttuva varmuuskopio, tai järjestelmävian aiheuttama tiedonmenetys. Tahalliset hyökkäykset, tahattomat virheet ja tekniset haavoittuvuudet voivat kaikki vaarantaa asiakaskokemuksen, liiketoiminnan jatkuvuuden ja yrityksen maineen.

Juuri siksi tietoturva ei ole enää vain tekninen yksityiskohta, se on olennainen osa liiketoimintariskien hallintaa ja jatkuvuuden varmistamista. Mutta miten arvioida, onko oma organisaatio riittävän suojattu?

Miksi tietoturvaan panostaminen kannattaa
Suuri osa organisaatioiden toiminnoista ja tiedoista on nykypäivänä sähköisissä järjestelmissä ja järjestelmien turvaaminen onkin liiketoiminnan turvaamisen kannalta kriittistä. Järjestelmien ja teknologioiden kiihtyvä kehitys- ja muutostahti vaikeuttaa monesti asiaan perehtymättömän kykyä arvioida riskejä ja teknisten suojauskeinojen riittävyyttä oman toiminnan suojaamiseksi. Tästä syystä riskien ja teknisten kehityskohteiden arvioinnin äärelle kannattaakin pysähtyä säännöllisesti ja parantaa oman toiminnan tietoturvallisuutta.

Järjestelmien, teknologioiden ja uhkatekijöiden muuttumisen lisäksi tietoturvassa tulee ottaa huomioon myös lakisääteiset- ja muut ulkoiset vaatimukset. Tällaisia ovat esimerkiksi tuore kyberturvallisuus laki (NIS2) ja yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), jotka vaativat tietoturvan ja -suojan säännöllistä arviointia ja kehittämistä. Vaatimuksia organisaation tietoturvaan voi tulla myös päämiehiltä, asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta.

Tietoturvan vaatimusten ja velvoitteiden täyttämisen ei kuitenkaan tarvitse olla pelkkää pakkopullaa vaan sen voi kääntää myös kilpailueduksi omalla toimialalla. Hallitulla tietoturvalla suojaat oman liiketoimintasi ja vaikutat asiakkaat turvallisena kumppanina kokonaisvaltaisesti.

Tietoturva-arviointi

Tietoturvan kehittäminen kannattaa aloittaa tietoturva-arvioinnilla, jossa arvioidaan yrityksen tietoturvan taso. Tietoturva-arvioinnissa pureudutaan tämän hetken tietoturvatilanteeseen ja kartoitetaan kehityskohteet sekä tunnistetaan uhkatekijät ja haavoittuvuudet.

Nykytilanteen arvion avulla saadaan selville tärkeimmät puutteet ja kehityskohteet tietoturvan toteutuksissa ja saadaan luontainen kehityssuunnitelma toiminnan kehittämiseksi. Ulkoistetulla tietoturva-asiantuntijan arvioinnilla saavutetaan myös riippumaton arvio tilanteesta niin omien hallinnollisten toimien, kuin palveluntuottajan teknisten ratkaisujen osalta ja pystytään keskittämään tietoturvan resurssit tärkeimpiin kehityskohteisiin.

Arvioinnin toteuttajaksi kannattaa valita toimija, jolla on kokemusta, osaamista ja riittävä sertifiointitaso. Artikkelin taustalla on Opsec Oy, joka on suomalainen, pk-yritysten tarpeisiin erikoistunut tietoturva-asiantuntija, joka toteuttaa arviointeja korkeiden standardien mukaisesti. Turvaurakoitsijat ry on jo toteuttanut pilottiarvioinnin yhdessä jäsenyrityksessä ja laitamme näistä lisätietoa lähiaikoina. Hyvin toteutettu arviointi auttaa varmistamaan, että yrityksen toimet täyttävät myös lakisääteiset vaatimukset ja mahdolliset yhteistyökumppaneiden edellytykset.
Tietoturva ei ole vain tekninen kysymys, se on osa liiketoiminnan jatkuvuutta, riskienhallintaa ja luottamuksen rakentamista.

Lue myös

Artikkeli

Vastuu palovaroittimista nyt taloyhtiöillä

Vuoden 2026 alussa astuu voimaan merkittävä muutos, joka koskee kaikkia taloyhtiöitä ja vuokratalojen omistajia: vastuu palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta siirtyy asukkailta rakennusten omistajille. Muutos on osa pelastuslakiin tehtyjä uudistuksia, ja taustalla on tavoite varmistaa, että jokaisessa kodissa on toimiva palovaroitin ja että niitä on riittävästi.

Pääkirjoitus

Kyberturvallisuuslaki muuttaa myös turvasuojausalaa

NIS2-direktiivi on nyt virallisesti osa Suomen lainsäädäntöä. 8.4.2025 voimaan tullut kyberturvallisuuslaki muuttaa koko turvallisuusalan toimintaympäristöä, tämä koskee myös turvasuojausalaa, jonka rooli yhteiskunnan kriittisessä infrastruktuurissa korostuu vuosi vuodelta. Lain ydinviesti on selvä: riskienhallinnan laiminlyönti voi jatkossa johtaa merkittäviin seuraamuksiin, pahimmassa tapauksessa suuriin sakkoihin, liiketoiminnan keskeytyksiin tai rajoituksiin toimia johtotehtävissä. Uutta on myös johdon vastuu. Toimivalle johdolle asetettu huolellisuusvelvoite edellyttää, että kyberturvallisuus on aidosti osa yrityksen strategista johtamista. Jos velvoitteita laiminlyödään ja tästä aiheutuu taloudellista vahinkoa, johdon edustajat voivat joutua henkilökohtaiseen korvausvastuuseen. Kyberturvallisuus on jatkossa johtamiskysymys, joka kuuluu hallituksen pöydälle samalla painoarvolla kuin talous ja toiminnan jatkuvuus.

Puheenjohtajan palsta

Katsaus vuoteen 2025

Kun vuosi 2025 lähestyy loppuaan, on hyvä pysähtyä tarkastelemaan kuluneen vuoden saavutuksia ja suunnata katse samalla jo tulevaan. Turvaurakoitsijat ry:n vuosi on ollut poikkeuksellisen aktiivinen: näkyvyyttä on lisätty, uusia avauksia on tehty ja jäsenistön arkea tukevia ratkaisuja on viety eteenpäin tiiviissä yhteistyössä.