Suomen hallitus on ilmoittanut 120 miljoonan euron rahoitusleikkauksesta ammatilliselle koulutukselle vuoden 2025 alusta lähtien. Samalla astuu voimaan uusi ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli, joka vaikuttaa merkittävästi koulutuksen järjestäjien toimintaan ja palveluihin. Rahoitusmalli vähentää erityisesti aikuisten ammatillisen koulutuksen rahoitusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ensimmäiset laskelmat valtionosuuksista arvioivat käytössä olevan rahoituksen laskevan merkittävästi eri oppilaitoksissa heti vuoden alussa. Leikkaus ammatillisesta koulutuksesta on yhteensä 5 %, mutta keskittyy nimenomaan aikuisiin työllisiin ja aikaisemman tutkinnon omaaviin henkilöihin. Nämä leikkaukset rajoittavat oppilaitosten mahdollisuuksia aloittaa uusia tutkintokoulutuksia ensi vuodesta alkaen. Tämä on erittäin huolestuttava asia turvallisuusalan tutkintojen, niin ammatti- kuin erikoisammattitutkintojen kannalta.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus suuntaa resursseja erityisesti työttömien ja vailla ammatillista tai korkeakoulututkintoa olevien koulutukseen. Hallitus pyrkii ratkaisullaan tukemaan työllisyyttä ja ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta. Tämä muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että työn ohessa opiskelevien ja jo tutkinnon suorittaneiden rahoituskerroin laskee merkittävästi. Koulutuksen järjestäjien on priorisoitava valinnoissaan työttömiä ja ilman tutkintoa olevia hakijoita. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tarjonta todennäköisesti supistuu kaikilla koulutuksen järjestäjillä ja perustutkintojen tarjonta kasvaa. Leikkaukset kohdistuvat erityisesti aloihin, joilla monilla hakijoilla on jo aiempi tutkinto. Tällainen kehitys olisi erittäin haitallinen koko turvallisuusalalle, mikäli emme saa enää esimerkiksi lakisääteisiä vastaavia hoitajia suorittamaan joko turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoa tai lukkoseppämestarin erikoisammattitutkintoja. Haitallista tämä muutos olisi myös jatkuvan oppimisen ja esimerkiksi lukitus- ja turvallisuusalalla tarpeellisten taitojen oppimiseen, joita ei mistään muualta saa. Jo tänä syksynä on turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon koulutukseen haluavia jäänyt ilman tutkintoon valmistavaa koulutusta, kun oppilaitokset eivät voi aloittaa uusia ryhmiä kannattamattomuuden vuoksi. Kun erikoisammattitutkintojen suorittaminen vaikeutuu, turvallisuusalan houkuttelevuus voi kärsiä. Tämä voi omalta osaltaan johtaa osaajapulaan. Lisäksi alallamme perustutkintoa suorittavien työharjoittelupaikat ovat hyvin haasteellisia, sillä suuressa osassa yrityksiä jo työharjoitteluun tulemiseen vaaditaan 18 vuoden ikä, jotta esimerkiksi turvasuojaajakortti voidaan myöntää.
Ammatti- ja erityisammattitutkintoja tarjoavat oppilaitokset ovatkin nyt erittäin haastavassa tilanteessa, myös turvallisuusalan yritykset joutuvat hyvin hankalaan tilanteeseen, sillä alan työntekijöiden merkittävin koulutus ja oppiminen tapahtuu nimenomaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kautta.
Turvallisuusalan tarpeet eivät vähene – päinvastoin, ne kasvavat ja monimuotoistuvat. Hallituksen päätökset voivat kuitenkin heikentää alan kykyä kouluttaa riittävästi erikoisosaajia. Pitkällä aikavälillä tämä voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden ja yritysten kilpailukyvyn. Päätöksenteossa olisi siksi ensiarvoisen tärkeää huomioida turvallisuusalan erityistarpeet ja taata sen koulutuksen riittävä rahoitus. Tästäkin syystä meidän yksityisen turvallisuusalan toimijoiden tulisi nyt yhteisenä rintamana tuoda huolemme ja äänemme kuuluville, jottei vuosikymmenten alan osaamisen edistäminen ja kehittäminen valuisi hukkaan.
