Turvallisuusalasta puhuttaessa keskustelu keskittyy usein kyberturvallisuuteen, hybridiuhkiin, tekoälyyn ja uusiin teknologioihin. Ne ovatkin tämän päivän turvallisuusalan keskeisiä teemoja. Samalla on kuitenkin hyvä pysähtyä pohtimaan yhtä perustavanlaatuista asiaa, turvallisuus nimittäin syntyy edelleen ihmisistä.
Turvaurakointiyritysten asentajat, projektipäälliköt ja huoltoteknikot työskentelevät päivittäin ympäristöissä, joissa turvallisuus on työn lähtökohta, ei sen lopputulos. Työtä tehdään rakennustyömailla, sairaaloissa, kouluissa, teollisuudessa, datakeskuksissa ja kriittisen infrastruktuurin kohteissa. Jokainen työpäivä edellyttää teknisen osaamisen lisäksi kykyä tunnistaa riskejä, arvioida niitä ja tehdä oikeita ratkaisuja myös muuttuvissa tilanteissa.
Turvaurakointiala on muuttunut valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Mekaanisten lukkojen rinnalle ovat tulleet sähköiset lukitusjärjestelmät, kulunvalvonta, kameravalvonta, rikosilmoitinjärjestelmät, oviautomaatio ja verkottuneet turvallisuusratkaisut. Samalla myös asentajan työ on muuttunut vaativammaksi. Nykyinen turvallisuusjärjestelmä on usein osa asiakkaan tietoverkkoa ja toisinaan myös osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria.
Teknologian kehittyessä myös käsitys työturvallisuudesta on muuttunut. Vielä muutama vuosikymmen sitten työturvallisuus nähtiin pitkälti suojavarusteina, työmaaohjeina ja lakisääteisten velvoitteiden täyttämisenä. Ne ovat edelleen turvallisen työn perusta, mutta eivät enää yksin riitä.
Nykyään työturvallisuus on osa yrityksen johtamista, riskienhallintaa ja koko organisaation toimintakulttuuria. Se näkyy siinä, miten työ suunnitellaan, kuinka työntekijät perehdytetään, miten poikkeamista opitaan ja ennen kaikkea siinä, millaisia ratkaisuja tehdään kiireenkin keskellä. Mielestäni juuri tässä näkyy suomalaisen turvallisuusalan suurin kehitysaskel. Turvallisuudesta on tullut osa ammattiylpeyttä.
Aikaisemmin hyvä asentaja oli usein se, joka sai työn valmiiksi nopeasti ja pysyi aikataulussa. Nykyään hyvä asentaja on ennen kaikkea ammattilainen, joka osaa arvioida riskit, käyttää oikeita työmenetelmiä ja tarvittaessa myös keskeyttää työn, jos turvallisuudesta jouduttaisiin tinkimään. Se ei ole hidastelua eikä varovaisuutta vaan korkeinta ammattitaitoa.
Tämä ajattelutavan muutos näkyy myös käytännön työssä.
Turvaurakointiliikkeen työntekijä on asentamassa kameravalvontajärjestelmää rakennuksen sisäänkäynnille. Viimeinen kamera pitäisi asentaa noin neljän metrin korkeuteen. Työmaan aikataulu on tiukka ja seuraava kohde odottaa jo. Lähistöllä on tikkaat, mutta oikean kokoinen henkilönostin on toisella puolella työmaata. Sen hakeminen veisi vartin. Kiireessä voisi syntyä houkutus ”hoitaa tämä nopeasti” tikkaiden avulla. Ammattitaitoinen asentaja tekee kuitenkin toisen ratkaisun. Hän keskeyttää työn hetkeksi, hakee oikean työvälineen ja tekee asennuksen turvallisesti. Samalla kamera saadaan asennettua valmistajan ohjeiden mukaisesti oikeaan paikkaan ja oikeaan suuntaan.
Esimerkki kertoo paljon enemmän kuin yhdestä työvaiheesta. Se kertoo turvallisuuskulttuurista. Yrityksessä, jossa turvallisuus on aidosti osa toimintaa, työntekijällä on mahdollisuus sanoa: ”Tehdään tämä oikein.” Turvallisuudesta ei tingitä aikataulun vuoksi, eikä työntekijän tarvitse valita turvallisuuden ja tehokkuuden välillä. Tämä on myös asiakkaan etu. Turvallisesti tehty työ on lähes aina huolellisesti tehtyä työtä. Kun työvaiheita ei oikaista, järjestelmät asennetaan valmistajien ohjeiden mukaisesti, dokumentointi tehdään asianmukaisesti ja lopputuloksesta tulee laadukas. Työturvallisuus ja työn laatu eivät siis ole erillisiä asioita, vaan ne kulkevat käsi kädessä.
Turvallisuusajattelu ulottuu nykyisin paljon työmaan ulkopuolelle. Turvaurakoitsijan on hallittava sähköisten järjestelmien lisäksi tietoverkkojen perusteita, kyberturvallisuutta, asiakkaiden turvallisuusvaatimuksia ja yhä monimutkaisempia kokonaisuuksia. Samalla työnantajan vastuu henkilöstön osaamisen ylläpitämisestä korostuu. Jatkuva kouluttautuminen ei ole enää kilpailuetu, vaan välttämättömyys. Myös asiakkaiden odotukset ovat muuttuneet. Julkisissa hankinnoissa ja vaativissa turvallisuuskohteissa arvioidaan entistä tarkemmin toimittajien turvallisuusjohtamista, riskienhallintaa ja vastuullisuutta. Yhä useammin asiakkaat haluavat varmistua siitä, että yhteistyökumppani toimii järjestelmällisesti myös henkilöstön turvallisuuden näkökulmasta.
Turvaurakoitsijat ry jäsenyrityksiä yhdistää sitoutuminen tähän ajattelutapaan. Kaikilla jäsenyrityksillämme on ISO 45001 -työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sertifiointi. Sertifikaatti ei ole pelkkä kilpailutuksissa esitettävä todistus, vaan osoitus siitä, että turvallisuutta johdetaan suunnitelmallisesti, riskejä arvioidaan ennakoivasti ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Samalla se viestii asiakkaille, että turvallisuus on osa yrityksen laatua, ei erillinen prosessi.
Turvallisuusala rakentaa turvallisempaa yhteiskuntaa joka päivä. Siksi myös turvallisuuden tekijöiden on voitava tehdä työnsä turvallisesti. Hyvin johdettu työturvallisuus näkyy henkilöstön hyvinvointina, työn laatuna, toimitusvarmuutena, asiakaskokemuksena ja yrityksen maineena. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin monella tavalla.
Tulevaisuudessa turvallisuusalan kilpailukyky rakentuu yhä enemmän luottamukselle. Asiakas ei osta pelkästään lukitus- tai turvallisuusjärjestelmää. Hän ostaa osaamista, vastuullisuutta ja varmuutta siitä, että työ tehdään oikein myös silloin, kun kukaan ei ole katsomassa.
Siksi uskon, että työturvallisuudesta kannattaa puhua aiempaa enemmän. Ei vain siksi, että jokainen työntekijä ansaitsee palata terveenä kotiin työpäivän jälkeen, vaan myös siksi, että hyvin johdettu työturvallisuus on yksi suomalaisen turvallisuusalan tärkeimmistä laatutekijöistä ja kilpailueduista.
Lopulta turvallinen työ on aina myös laadukasta työtä.
